Suomessa noin 7 000 ihmistä elää MS-taudin kanssa, ja se on yleisin nuorten aikuisten keskushermoston sairaus maassamme. Vaikka tautia ei voida parantaa, nykyaikaiset hoidot ovat parantaneet ennustetta merkittävästi. Uusi Käypä hoito -suositus julkaistiin 15.3.2024, ja se korostaa varhaisen diagnostiikan ja hoidon aloituksen tärkeyttä. Tämä opas kokoaa yhteen keskeiset tiedot oireista, hoidosta ja ennusteesta suomalaislähteiden pohjalta.

4 liittyvaa artikkelia

Yleisin nuorten aikuisten keskushermoston sairaus: Noin 7 000 potilasta Suomessa · Autoimmuunitauti: Hajapesäkkeinen vaurio keskushermostossa · Puhkeamisiän keskiarvo: Nuori aikuisuus · Hoitosuositus: Käypä hoito -suositukset (2024) · Taudin luonne: Ei parannuskeinoa, mutta hoito hidastaa etenemistä

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Taudin tarkka laukaisija tuntematon
  • Perinnöllisyyden tarkka mekanismi epäselvä
  • Yksilöllisen etenemisen ennustaminen vaikeaa
3Aikajanasignaali
  • Edellinen suositus päivitetty 2020 (Neuroliitto)
  • Uusi Käypä hoito -suositus julkaistu 15.3.2024 (Neuroliitto)
  • Potilasnäkemykset mukaan suosituksiin vuodesta 2020 (Neuroliitto)
4Mitä seuraavaksi
  • Hoidon varhainen aloitus parantaa pitkäaikaisennustetta
  • Uudet lääkkeet vähentävät tehokkaasti pahenemisvaiheita
  • Omahoidon merkitys korostuu uudessa suosituksessa

Taulukossa esitetään keskeiset tiedot MS-taudin tyypistä, vaikutusalueesta ja hoidon periaatteista.

Tieto Yksityiskohdat
Taudin tyyppi Autoimmuunitauti
Vaikutusalue Keskushermosto (aivot, selkäydin)
Yleisyys Suomessa Noin 7 000 potilasta
Parantuminen Ei parannuskeinoa — hoito hidastaa etenemistä
Aktiivisen taudin MRI-kriteerit ≥9 T2-muutosta ja/tai ≥1 Gd-tehosteinen muutos (BPNO)
Pahenemisvaiheen hoito Suuriannoksinen glukokortikoidihoito (Terveyskirjasto)

Mikä ovat MS-taudin oireet?

MS-taudin oireet ovat moninaisia, koska tauti vaurioittaa keskushermoston hermokudosta eri kohdissa. Oireiden kirjo vaihtelee potilaskohtaisesti taudin sijaintipaikasta ja laajuudesta riippuen.

Yleisimmät oireet

  • Näön hämärtyminen toisessa silmässä — erityisesti värinäön heikkeneminen
  • Raajojen tuntoaistin häiriöt, kuten puutuminen ja pistely
  • Raajojen lihasheikkous, joka voi ilmetä esimerkiksi kävelyn vaikeutumisena
  • Kaksoiskuvat
  • Tasapainovaikeudet ja huimaus
  • Väsymys, joka voi olla hyvin voimakastakin

Terveyskirjaston mukaan MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Oireet kehittyvät usein nopeasti ja saattavat kestää päiviä tai viikkoja ennen lieventymistään.

Oireet jaloissa

Jalkaoireet ovat erityisen yleisiä MS-taudissa, koska selkäytimen alueen vauriot vaikuttavat suoraan alaraajojen toimintaan. Tyypillisiä jaloissa ilmeneviä oireita ovat:

  • Jalkojen lihasheikkous ja väsyvyys kävelyn aikana
  • Tuntohäiriöt, kuten puutuminen tai lisääntynyt kosketusherkkyys
  • Spastisuus eli lihasten jäykkyys
  • Huimaus ja tasapainovaikeudet seisoma-asennossa
Toimituksen huomautus

Oireiden voimakkuus ja yhdistelmät vaihtelevat suuresti. Jos koet useita näistä oireista yhtäaikaisesti, on syytä hakeutua neurologin tutkimuksiin mahdollisimman pian.

Nuorilla aikuisilla oireiden alkaminen vaatii erityistä huomiota, sillä MS-taudin varhainen tunnistaminen parantaa hoitotuloksia merkittävästi.

Millä oireilla MS-tauti alkaa?

MS-taudin ensioireet ilmenevät tyypillisesti nuorella aikuisiällä, usein 20–40 vuoden välillä. Taudin puhkeaminen voi olla asteittainen tai nopea, ja ensimmäiset oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa arkielämässä.

Ensioireet

MS-taudin ensioireet voivat olla hyvin vaihtelevia, mutta tietyt oireet ovat tavallisia:

  • Näköhäiriöt ovat yksi yleisimmistä ensioireista — erityisesti näön hämärtyminen toisessa silmässä ja värierottelukyvyn heikkeneminen
  • Tuntohäiriöt, kuten raajojen puutuminen tai pistely, erityisesti käsissä ja jaloissa
  • Lihasheikkous, joka voi ilmetä esimerkiksi käden puristusvoiman heikkenemisenä
  • Huimaus ja tasapainovaikeudet, jotka voivat vaikeuttaa kävelyä

Potilaan Lääkärilehden mukaan uusi Käypä hoito -suositus (2024) sisältää tarkemmat ohjeet ensioireiden tunnistamiseen ja diagnostiikan prosessista. Varhainen diagnoosi on tärkeää, koska se mahdollistaa hoidon aloittamisen nopeasti.

Mistä epäillä MS-tautia

MS-taudin epäily herää, kun potilaalla on useita hermostollisia oireita, jotka eivät selity muilla syillä. Diagnostiikka vaatii useamman ehdon täyttymisen:

  • Kliininen neurologinen tutkimus osoittaa keskushermostovaurion merkkejä
  • Magneettikuvauksessa näkyy tyypillisiä muutoksia aivoissa ja selkäytimessä
  • Selkäydinnesteen tutkimus voi osoittaa tulehdusmerkkejä

Jos kaikkia ehtoja ei täytetä, potilasta seurataan säännöllisesti magneettikuvauksella. BPNO:n ohjeiden mukaan MS-tautia pidetään aktiivisena, kun kuukauden sisällä esiintyy vähintään yksi oireinen pahenemisvaihe ja MRI-kuvissa nähdään vähintään yhdeksän T2-muutosta tai vähintään yksi Gd-tehosteinen muutos.

Moni potilas saa diagnoosin vasta vuosia ensioireiden jälkeen, mikä korostaa varhaisen diagnostiikan merkitystä.

Voiko MS-tautia parantaa?

MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa tällä hetkellä, mutta nykyaikaisilla lääkkeillä voidaan tehokkaasti hidastaa taudin kulkua ja vähentää pahenemisvaiheita. Hoito keskittyy oireiden hallintaan ja elämänlaadun ylläpitämiseen.

Parantumisen mahdollisuudet

MS-taudin täydellinen parantuminen ei ole mahdollista nykyhoidoilla. Taudin autoimmuuniperusta tekee siitä kroonisen, pitkäaikaisen sairauden. Kuitenkin:

  • Uudet lääkkeet ovat tehokkaita vähentämään pahenemisvaiheita
  • Varhainen hoito parantaa merkittävästi pitkäaikaisennustetta
  • Suurimmalla osalla potilaista tauti on nykyään vähäoireinen Tehokkaiden lääkkeiden ansiosta (Potilaan Lääkärilehti)

Hoito

MS-taudin hoito koostuu kolmesta pääosasta: taudin etenemistä hidastavasta lääkehoidosta, pahenemisvaiheiden hoidosta ja oireenmukaisesta hoidosta. Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoito tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin diagnoosin jälkeen.

  • Aktiivisen aaltomaisen MS-taudin hoito: Beetainterferonit, dimetyylifumaraatti, glatirameeriasetaatti, okrelitsumabi tai teriflunomidi (BPNO)
  • Erittäin aktiivisen MS-taudin hoito: Alemtutsumabi, fingolimodi, kladribiini, mitoksantroni, natalitsumabi tai okrelitsumabi (BPNO)
  • Toissijaisesti etenevä MS: Ensisijainen hoito on beetainterferoni 1b (Duodecimlehti)

Pahenemisvaiheissa annetaan suuriannoksinen glukokortikoidihoito, joka lyhentää oireiden kestoa. Lääkehoitoa seurataan säännöllisesti veriarvoilla ja magneettikuvauksilla.

Yhteenveto: MS-tautia ei voida parantaa, mutta varhainen ja tehokas lääkehoito antaa potilaille parhaan mahdollisen ennusteen. Mitä nopeammin hoito päästään aloittamaan, sitä parempi on pitkäaikaisennuste viiden vuoden seurannassa.

Mikä on MS-taudin ennuste?

MS-taudin ennuste on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä uusien tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Vaikka tauti etenee yksilöllisesti ja on vaikea ennustaa, useimmat potilaat elävät täysipainoista elämää vuosikymmeniä diagnoosin jälkeen.

Kulku ja elinikä

MS-taudin kulku vaihtelee huomattavasti potilaskohtaisesti. Taudin muodot ovat:

  • Aaltomainen MS: Pahenemisvaiheet vuorottelevat remission kanssa; lopulta pahenemisvaiheet voivat loppua ja tauti etenee tasaisesti
  • Ensisijaisesti etenevä MS: Tasainen liikuntakyvyn heikentyminen alusta alkaen ilman selkeitä pahenemisvaiheita
  • Toissijaisesti etenevä MS: Aaltomaisen vaiheen jälkeen siirtyminen tasaiseen etenemiseen

Terveyskirjaston mukaan suurimmalla osalla potilaista tauti on nykyään vähäoireinen eikä lyhennä elinikää merkittävästi nykyhoidoilla. Varhainen diagnostiikka ja lääkehoito parantavat ennustetta merkittävästi, ja viiden vuoden seurannassa varhainen hoito osoittaa parempaa tehoa pitkäaikaisennusteeseen.

Esiintyvyys

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten keskushermoston sairaus Suomessa. Arvioidaan, että Suomessa on noin 7 000 MS-tautia sairastavaa henkilöä. Taudin esiintyvyys on hieman korkeampi naisilla kuin miehillä.

Mitä tämä tarkoittaa

Neurologisten yksiköiden hoitoon pääsy ja säännöllinen seuranta ovat avainasemassa ennusteen parantamisessa. Bakteeritulehdusten (virtsatiet, hampaat, poskiontelot) tehokas hoito on tärkeää, koska ne altistavat pahenemisvaiheille.

Suomessa MS-potilaiden hoito on keskitetty neurologisiin yksiköihin, mikä mahdollistaa asiantuntevan seurannan ja hoidon säätämisen yksilöllisesti.

Mikä voi laukaista MS-taudin?

MS-taudin tarkkaa syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta tiedetään, että taustalla on autoimmuuniprosessi, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää keskushermoston hermokudosta vastaan. Tietyt tekijät voivat vaikuttaa taudin puhkeamiseen tai pahenemiseen.

Laukaisijat

MS-taudin laukaisijat eivät ole täysin selkeitä, mutta tutkimus on tunnistanut useita mahdollisia tekijöitä:

  • Infektiot: Tietyt virusinfektiot voivat käynnistää autoimmuuniprosessin
  • D-vitamiinin puute: Erityisesti pohjoismaissa D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää
  • Tupakointi: Tupakointi lisää taudin riskiä ja voi pahentaa oireita
  • Stressi: Voimakas stressi voi vaikuttaa immuunijärjestelmään

Perinnöllisyys

MS-tauti ei periydy suoraan vanhemmalta lapselle, mutta perinnölliset tekijät vaikuttavat taudin riskiin. Jos lähisukulaisella on MS-tauti, oma riski on hieman kohonnut verrattuna väestön keskiarvoon. Geeniperimän merkitys on monimutkainen ja perustuu useiden eri geeniensisäisten tekijöiden vuorovaikutukseen.

Neuroliiton mukaan MS-tauti on krooninen keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus, jossa immuunijärjestelmä vaurioittaa hermoja suojaavaa myeliinivaippaa.

Mistä seurata

Bakteeritulehduksia, kuten virtsatieinfektioita, hammastulehduksia ja poskiontelotulehduksia, tulee hoitaa tehokkaasti. Ne altistavat pahenemisvaiheille ja voivat vaikuttaa taudin kulkuun.

Tämän vuoksi ennaltaehkäisevä hoito ja infektioiden nopea tunnistaminen ovat keskeisiä MS-potilaan hoidossa.

MS-taudin omahoito

Uusi Käypä hoito -suositus (2024) korostaa omahoidon merkitystä MS-taudin hoidossa. Omahoito täydentää lääkehoitoa ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja elämänlaatua.

Omahoidon osa-alueet

  • Suun terveys: Säännöllinen hammashoito ja suun terveyden ylläpito ovat tärkeitä tulehdusriskin vähentämiseksi
  • Päihteiden välttäminen: Tupakointi ja alkoholi voivat pahentaa oireita ja vaikuttaa hoitojen tehoon
  • Ruokavalio: Tasapainoinen, ravitseva ruokavalio tukee immuunijärjestelmän toimintaa
  • Liikunta: Säännöllinen liikunta ylläpitää lihasvoimaa, tasapainoa ja mielialaa

Potilaan Lääkärilehden mukaan suosituksessa otetaan ensimmäistä kertaa kantaa MS-taudin omahoitoon ja oireenmukaisen hoidon periaatteisiin. Oireenmukainen hoito kattaa erityisesti tulehdusten hoidon, koska bakteeritulehdukset altistavat pahenemisvaiheille.

Seuranta ja hoito

MS-taudin hoito järjestetään neurologisissa yksiköissä. Lääkehoitoa seurataan säännöllisesti veriarvoilla ja magneettikuvauksilla. Haittavaikutuksia seurataan tarkasti, ja hoitoa voidaan muuttaa tarvittaessa.

Mitä nopeammin lääkitys päästään aloittamaan, sitä parempi on pitkäaikaisennuste.

— Potilaan Lääkärilehti, uutinen MS-taudin uudesta Käypä hoito -suosituksesta

Suosituksessa otetaan ensimmäistä kertaa kantaa MS-taudin omahoitoon ja oireenmukaisen hoidon periaatteisiin.

— Neuroliitto, tiedote uudesta suosituksesta

Uusien tehokkaiden lääkkeiden ansiosta suurimmalla osalla potilaista tauti on nykyään vähäoireinen eikä lyhennä elinikää merkittävästi. Ennuste on parempi lievempien taudinkuvien yleistymisen ja diagnostisten kriteerien löystymisen vuoksi, mikä mahdollistaa varhaisemman diagnoosin ja hoidon aloituksen.

Miksi tämä on tärkeää

Neurologisten yksiköiden säännöllinen seuranta, magneettikuvaukset ja veriarvojen tarkkailu ovat olennaisia hoidon tehon arvioimiseksi ja haittavaikutusten ehkäisemiseksi.

Aiheeseen liittyvää: Oxyratio 5 mg käyttö, annostus ja vaikutukset · Doksepiini 3 mg lääkeinfo ja sivuvaikutukset

MS-taudin pitkän aikavälin ennuste herättää kysymyksiä, joihin vastaa osin loppuvaiheen ennusteesta ja oireista Suomessa potilailla.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on MS-tauti?

MS-tauti (multippeliskleroosi) on krooninen autoimmuunitauti, joka vaurioittaa keskushermoston hermokudosta. Taudissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää aivojen ja selkäytimen hermoja suojaavaa myeliinivaippaa vastaan, mikä aiheuttaa tulehduksellisia pesäkkeitä ja hermoratojen vaurioitumista.

Onko MS-tauti perinnöllinen?

MS-tauti ei periydy suoraan vanhemmalta lapselle, mutta perinnölliset tekijät vaikuttavat taudin riskiin. Jos lähisukulaisella on MS-tauti, oma riski on hieman kohonnut. Taudin syntyyn vaikuttaa useiden geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus.

Mikä on MS-taudin elinikä?

MS-tauti ei yleensä lyhennä elinikää merkittävästi nykyhoidoilla. Suurimmalla osalla potilaista tauti on vähäoireinen eikä vaikuta oleellisesti elämän pituuteen. Ennuste on parantunut merkittävästi uusien tehokkaiden lääkkeiden ansiosta.

MS-taudin esiintyvyys Suomessa?

Suomessa arvioidaan olevan noin 7 000 MS-tautia sairastavaa henkilöä. MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten keskushermoston sairaus Suomessa, ja esiintyvyys on hieman korkeampi naisilla kuin miehillä.

MS-taudin kulku?

MS-taudin kulku vaihtelee huomattavasti potilaskohtaisesti. Taudin päämuodot ovat aaltomainen (pahenemisvaiheet ja remissiot), ensisijaisesti etenevä (tasainen eteneminen) ja toissijaisesti etenevä (aaltomaisen vaiheen jälkeen tasainen eteneminen). Nykyhoidoilla taudin etenemistä voidaan hidastaa merkittävästi.

MS-tauti ja kuolleisuus?

Nykyhoidoilla MS-tauti ei merkittävästi lyhennä elinikää useimmilla potilailla. Suurimmalla osalla tauti on vähäoireinen, ja elämänlaatu säilyy hyvänä vuosikymmeniä diagnoosin jälkeen. Varhainen diagnoosi ja tehokas hoito parantavat ennustetta entisestään.

Voiko MS-tautia ehkäistä?

MS-taudin täydellinen ehkäisy ei ole mahdollista, mutta tietyt elämäntapatekijät voivat vaikuttaa riskiin. Riittävä D-vitamiinin saanti, tupakoinnin välttäminen, tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat auttaa vähentämään riskiä ja ylläpitämään toimintakykyä diagnoosin jälkeen.

Miksi varhainen hoito on tärkeää?

Varhainen lääkehoito heti diagnoosin jälkeen parantaa merkittävästi pitkäaikaisennustetta. BPNO:n mukaan viiden vuoden seurannassa varhainen hoito osoittaa parempaa tehoa. Mitä nopeammin hoito päästään aloittamaan, sitä parempi on hoitotulos pitkällä aikavälillä.